Tekoäly tarvitsee tiukan lainsäädännön

Tekoälyä on vaikea määritellä, eikä tiedeyhteisön piirissä ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Yhden käyttökelpoisena pidetyn tekoälyn määritelmän mukaan tekoäly on keinotekoinen järjestelmä, joka kykenee oppimaan ympäristöstään ja muuttamaan toimintaansa oppimisen perusteella.

Tekoäly toimii tietokoneessa, voi vaikuttaa ympäristöönsä

suoraan ohjaamalla robottia tai välillisesti avustamalla ihmistä päätöksenteossa. Oppiva tekoälyohjelma voi muuttaa itse säätöarvojaan tai koodiaan niin, että sen tuottamat tulokset palvelevat paremmin sille annettua tavoitetta.

Digitaalista tai konkreettista toimintaa.

Nykyiset tekoälyjärjestelmät perustuvat asiantuntijoiden mukaan yleensä koneoppimiseen ja niin kutsuttuihin keinotekoisiin neuroverkkoihin. S.14

Erilaiset lentävät robotit (dronet, UAV) ovat vakiintuneet tutkimusaiheeksi ja käyttöön esimerkiksi mallinnuksessa, ohjauksessa, havainnoinnissa ja jopa ympäristöön vaikuttavissa tehtävissä. Ne ovat myös tehokas teknologinen ratkaisu tiettyihin tarkastuksiin, huoltoon, etsintään, pelastustoimiin, kuljetuksiin ja tavaroiden toimituksiin, valvontaan, partiointiin ja 3D-kartoitukseen

Tekoäly ja langaton tietoliikenne tulevat yhdistymään entistä voimallisemmin 5G:tä seuraavassa 6G:ssä.
Tekoälyn avulla voidaan tehostaa julkista liikennettä sekä optimoida yksityisautoilun reittejä. Yhteiskäyttöisiä polkupyöriä voidaan tarjota siellä, missä niitä kulloinkin tarvitaan ja lisätä jalan- kulkijan hyvää kokemusta kaupungista ehdottamalla kauniita reittejä, analysoimalla turvallisuusuhkia ja lisäämällä valaistusta tarpeen mukaan. Rakennusten energian käyttöä voidaan mu- kauttaa älykkäästi sen mukaan, mikä on kulloinkin rakennuksen tai tilan käyttöaste tai -tarkoitus.

Tekoälyn avulla voidaan myös nopeasti käsitellä ja luokitella suuria määriä satelliittikuvia ja esimerkiksi tunnistaa tietyn alueen erilai- set kasvillisuuspeitetyypit, niissä tapahtuneita muutoksia ja muutoksiin liittyviä riskejä. Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa merestä öljyvuotoja ja testata virtuaalisesti erilaisten korjaustoimien vaikutusta ekosysteemiin.

• AI on luokiteltu 4 osaan (i) kielletyt käyttötarkoitukset, (ii) korkean riskin käyttötarkoitukset liittyvät useilta osin viranomaisten toimintaan. Kuitenkin
• Lisäksi asetusehdotuksen liitteessä III on lueteltu korkean riskin kategoriaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä. Näihin luetaan tekoälyjärjestelmien käyttö tietyin ehdoin muun muassa luonnollisten henkilöiden biometrisessä tunnistamisessa ja luokittelussa, kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja käytössä, valinnassa koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, rekrytoinnissa tai työsuhteeseen liittyvässä päätöksenteossa, keskeisten palvelujen ja etujen saatavuuden määrittelyssä, luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnissa, ensiapupalvelujen lähettämisessä, lainvalvontaviranomaisten luonnollisten henkilöiden riskinarvioinneissa, muuttoliike-, turvapaikka- ja rajavalvontahallinnossa sekä oikeuslaitoksissa.
• (iii) matalan riskin käyttötarkoitukset ja (iv) minimaalisen tai olemattoman riskin käyttötarkoitukset. Sääntely määräytyisi sen perusteella, missä määrin tekoälyjärjestelmän käyttö voisi aiheuttaa merkittävän haitallisen vaikutuksen ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksien toteutumiseen. Valtioneuvosto katsoo, että mahdollisen uuden sääntelyn tulee olla soveltamisalaltaan selkeä ja noudattaa paremman sääntelyn periaatteita ja katsoo, että vaatimusten tulee olla oikeasuhtaisia eikä niiden tulisi muodostaa tarpeetonta hallinnollista tai taloudellista taakkaa. Tekoälyjärjestelmien tuottajille, maahantuojille, jakelijoille ja käyttäjille asetettavien velvoitteiden ja eri toimi- joiden roolien ja niihin liittyvien vastuiden tulee olla selkeitä. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksessa edellytetty tekoälyjärjestelmien ihmisvalvonta kaipaa selkeyttämistä ja täsmentämistä. EU ”kilpailykyvyn vahvistamiseksi ”haluaa teköälylle mahdollisimman laajat oikeudet, joita jokaisen maan tulisi nyt vastustaa ja valvoa tarkkaan, jotta lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta väärinkäytökseen.
• ”Sääntelyn riittävän tarkkarajaisuuden varmistamiseksi tekoälyn määritelmää tulee tarkastella jatkokäsittelyssä ja selventää, sovelletaanko asetusta tietojärjestelmäkokonaisuuden tekoälyosaan vai tekoälyosan myötä koko tietojärjestelmäkokonaisuuteen. ” U-kirjelmä u28/2021 toteaa:
• eri säädösten ja säädösehdotusten keskinäisriippuvuuden vuoksi tekoälysääntelyä tulisi arvioida kokonaisuutena. Valiokunta totesi myös ”vasta kehittymässä olevaa alaa ja vasta muotoaan etsiviä sovelluksia ole välttämättä tarkoituksenmukaista säännellä kovin tiukasti ja yksityiskohtaisesti. Lainsäädännön tulee kuitenkin asettaa oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden edellyttämät pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiselle, vaikka eettiset standardit ja itsesääntely käytännössä määrittäisivätkin hyvin pitkälle toimintaa. ” Vaatimukset skaalattaisiin riskin mukaan.

Useat korkeariskisiksi luokitellut tekoälyjärjestelmät ovat käytössä julkisessa hallinnossa myös yksityisen henkilön kannalta keskeisissä julkisissa palveluissa ja päätöksenteossa. Lisäksi niitä käytetään muun muassa lainvalvonnassa, maahanmuuttohallinnossa ja oikeudenhoidossa. Tekoälyasetuksen mukaan korkean riskin tekoälyjärjestelmiä voi saattaa unionin markkinoille tai ottaa käyttöön vain, jos ne täyttävät tietyt pakolliset vaatimukset.

Tekoälyasetuksessa esimerkiksi säännellään korkean riskin kategoriaan kuuluvia tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat merkityksellisiä yksityisyyden ja henkilötietojen suojan kannalta, kuten biometriseen tunnistukseen tai henkilöiden luokitteluun liittyviä järjestelmiä.

• ” Valtioneuvosto tukee komission esittämiä tavoitteita sääntelykehykselle, joiden mukaan varmistetaan, että unionin markkinoille saatetut ja unionin markkinoilla käytetyt tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja kunnioittavat voimassa olevia perusoikeuksia ja unionin arvoja koskevaa lainsäädäntöä. ”
• Tässä kohtaa nousee kysymys, koska perusoikeuksia on jo kavennettu, mitä ne siis ovat nyt ja tulevaisuudessa, millaiset ovat unionin arvot ja ovatko ne selvät kaikille jotka tästä päättävät ja jotka tähän joutuvat?
• ”Komission sääntelyehdotuksen lähtökohtana on, että tekoälyn käyttöönoton tulee EU:n alueella perustua unionin arvoille. Asetuksella pyritään luomaan edellytykset luottamuksen ekosysteemille, joka edesauttaa tekoälyn markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja kehittämistä sekä tekoälypohjaisten tavaroiden ja palvelujen liikkuvuutta.”
• Valtioneuvosto toteaa: Tavoitteena on, että sääntely koskee rajattua osaa tekoälyjärjestelmien käyttömahdollisuuksista ja suurin osa tekoälyjärjestelmien käytöstä on sallittua. Asetusehdotuksessa asetetaan myös pakollinen vaatimus rekisteröidä tekoälyjärjestelmät komission ylläpitämään EU:n yhteiseen tietokantaan.

” Citizens and businesses’ expectations are to achieve high security and convenience for any online activity such as submitting tax declarations, enrolling in a foreign university, remotely opening a bank account or asking for a loan, renting a car, setting up a   business in another Member State, authenticating for internet payments, bidding to an online call for tender, and more.”

• WEF usko että  digitaalinen loikka on tehtävä todella laajasti ja globaalisti. Covid 19 on vauhdittanut digitaalisaatiota 7 vuodella.
• Eu:ta halutaan vahvistaa mm. Edistämällä EU digitaalinen terveyspassi, ajokortti, EU sosiaaliturvatunnus, Digi-Euro.
• Suomi korostaa: sitovia, selkeitä ja priorisoituja tavoitteita digitalisaatiokehitykselle; tavoitteiden toteutumisen säännöllistä ja tehokasta seurantaa; yritysten toiminnan digitalisointia; sisämarkkinoiden toimivuutta; panostuksia huipputeknologioihin kuten 5G ja 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta; johtajuuteen uusien teknologioiden saralla; EU:n tutkimus- ja innovaatiopanostusten kohdentamista tukemaan päätöksessä esitettyjä digitavoitteita; digitaalisia infrastruktuureita tukevia, yhteentoimivia ekosysteemejä; EU:n strategisen autonomian vahvistamista etenkin puolijohteiden ja mikrosirujen osalta; strategisten riippuvuuksien säännöllistä tarkastelua ja niihin liittyvien riskien seurantaa; kriittisten teknologioiden saatavuuden turvaamista. Lähde: E 48/2021 vp
• Kaikki on yhdistynyt keskenään digitaalisesti jo nyt. Se vaikuttaa koko infrastruktuuriin.

 

Tutkijan mukaan suomi v2030:

Terveysanalytiikkapalvelut, Verinäytteiden anturifuusio, ympäristön tunnistusäly

Terveysindikaattoreiden skannaaminen,

Älyvaatteet, äly-ympäristö.

Itsenäinen turvallisuusjohtaminen, AI valvoo ja tuottaa palveluita, koko kaupungin logistiikan hallinta tekoälyllä.

”tunteva turvallisuus ja mukavuus” Esimerkiksi, taksin tullessa voidaan tehdä tarkistus terveydestä (terveydentilan seuranta)

Biometrisen tunnisteen lisääminen kuten kasvojen tunnistus tietoja lähetettäessä, 3d printterit

Ihmisellä tulisi olla mahdollisuus valita, mitä tietoja he itsestään antavat tekoälylle jatkuvaan seurantaan, kuitenkaan tämä ei ole niin yksinkertaista, jos esimerkiksi jonkun ohjelman käyttö edellyttää sellaisten tietojen antamista mitä ei halua antaa. Vahvaan tunnistautumiseen voidaan pakottaa yhä enemmän elementtejä.

Ai, 5g ja robotiikkaa halutaan vahvasti edistämään kilpailukykyä. AI antaa ihmiselle ”supervoimia” Valtioneuvosto uskoo että ”tekoälyn käyttö voi tarjota yrityksille keskeisiä kilpailuetuja ja tukea sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä tuloksia. ”

Lähde:

Future is made in Finland- Digital transformation of Finnish industries. https://www.youtube.com/watch?v=kmksaN74vS4

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/U_28+2021.aspx

Kielletyt tekoälyn käytännöt

Asetuksella kiellettäisiin seuraavat tekoälykäytänteet: 

– tekoälyjärjestelmän saattaminen markkinoille, käyttöönotto tai käyttö, joissa käytetään algoritmisia tekniikoita henkilön alitajuiseen manipulointiin tavalla, jotka voivat aiheuttaa henkilölle materiaalista, fyysistä tai psyykkistä haittaa.

– tekoälyjärjestelmän saattaminen markkinoille, käyttöönotto tai käyttö, jossa hyödynnetään henkilön haavoittuvuutta iän tai fyysisen tai henkisen vamman vuoksi aiheuttaen tai todennäköisesti aiheuttaen henkilölle tai toiselle henkilölle fyysistä tai psykologista vahinkoa

– tekoälyjärjestelmien saattaminen markkinoille, käyttöönotto tai käyttö viranomaisten toimesta tai niiden puolesta, joilla pyritään luonnollisten henkilöiden sosiaaliseen pisteytykseen johtaen haitalliseen, epäedulliseen, perusteettomaan tai suhteettomaan kohteluun

– reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttö lainvalvontatarkoituksiin julkisesti käytettävissä olevissa tiloissa, lukuun ottamatta tietyissä tilanteissa rikoksen uhrien (esimerkiksi kadonneiden lasten), kohdennettu etsiminen, luonnollisten henkilöiden elämään tai fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvan erityisen, merkittävän ja välittömän uhan tai terrori-iskun estäminen tai rikoksentekijän tai epäillyn rikoksentekijän paikantamiseksi

• Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_28+2021.aspx

Microsoftin ratkaisu tuo kuolleet keskuuteemme.

• Microsoft ratkaisu tuo kuolleet keskuuteemme. Koostetaan mallinnus kaikesta henk.koht datasta mitä henkilö jättää. Tekoäly jäljentää henkilöstä kaiken, puhe/kirjoitustyyli ja luo henkilön uudestaan. Kuoleman normaali käsittely hämärtyy ( transhumanismi) vuorovaikutteinen chat botti joka on kuollut henkilö. 2 tai 3 ulotteinen mallinnus henkilöstä. Microsoftin suunnitelmat mukailee Black mirror sarjan juonta niin tarkasti että voidaan pohtia onko kyseessä jälleen vain ennalta aivopesu jossa käsikirjoitukseen ovat sekoittuneet tekoälyn kehittäjät. Ihmisten alitajuntaa valmistetaan median kautta.
• Microsoft puhuu myös kehoon laitettavasta sensorista. Annetuista tiedoista saa cryptoja palkkioksi.
• Kohteen hermostoa voidaan manipuloida sähkömagnaatilla ( lukee patentissa) aistirenonanssi kuvapulssien avulla ( median kautta kuten leffat, pelit)

Lähde:

Pitäisikö näistä patenteista olla huolissaan?

 

 

Asetusehdotuksella voi olla vaikutuksia luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön sekä muuhun luottotietojen käsittelyä koskevaan sääntelyyn. Luottolaitostoimintaa koskee erityisesti luottolaitostoiminnasta annettu laki (610/2014), joka sisältää muun muassa säännökset luottolaitosten riskienhallinta- ja ohjausjärjestelmistä. Lisäksi luottolaitosten valvontavaltuuksia säännellään laissa Finanssivalvonnasta (878/2008), jota voi olla tarpeen tarkistaa asetusehdotuksen sisältämien säännösten johdosta, koska asetusehdotuksen mukaisesti kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansalliset toimivaltaiset viranomaiset asetuksen soveltamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Ehdotuksella on vaikutuksia moniin perusoikeuksiin.Komission näkemyksen mukaan tekoälyn käyttöön liittyy erityisiä piirteitä, kuten monimutkaisuus, riippuvuus datasta sekä autonomisuus, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti EU:n perusoikeuskirjassa turvattuihin perusoikeuksiin.

Suomessa ehdotusta on arvioitava ainakin seuraavien perustuslain säännösten kannalta:

Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §), yksityisyyden ja henkilötietojen suoja (10 §), yhdenvertaisuus (6 §), elinkeinonvapaus ja oikeus työhön (18 §), oikeusturva ja hyvä hallinto (21 §), sananvapaus (12 §), rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (8 §) sekä hallintotehtävän anto muulle kuin viranomaiselle (124 §). 

Ehdotuksessa kielletään asettamasta markkinoille tiettyjä haitallisia tekoälyjärjestelmiä, jotka esimerkiksi vaikuttaisivat henkilön käyttäytymiseen niin, että seurauksena olisi fyysinen tai psykologinen haitta tai jotka hyväksikäyttäisivät erityisten henkilöryhmien haavoittuvuuksia. Lisäksi henkilöä tulisi ehdotetun pääsäännön mukaan informoida siitä, jos hän on tekemisissä tekoälyjärjestelmän kanssa.

Vaikutukset lainsäädäntöön ja talouteen

Komission arvion mukaan yritysten tai viranomaisten, jotka kehittävät tai käyttävät tekoälysovelluksia ja aiheuttavat korkean riskin kansalaisten turvallisuudelle tai perusoikeuksille, olisi noudatettava erityisiä vaatimuksia ja velvoitteita. Näiden vaatimusten noudattaminen merkitsisi noin 6000–7000 euron kustannuksia keskimääräisen, noin 170 000 euron korkean riskin tekoälyjärjestelmän toimittamisesta vuoteen 2025 mennessä. Ihmisen suorittaman tekoälyjärjestelmän valvonnan kustannukset olisivat tapauksesta riippuen arviolta noin 5000–8000 euroa vuodessa. Vaatimustenmukaisuuksien todentamiskustannukset olisivat arviolta 3000–7500 euroa korkean riskin tekoälyjärjestelmien toimittajille.

Jatkokäsittelyssä on tarkennettava ehdotusten taloudellisia vaikutuksia muun muassa virastoille aiheutuvien lisätehtävien suhteen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_28+2021.aspx